Language switcher

So Unreal / Amanda Kramer

  • Maa ja vuosi: USA 2023
  • Ikäraja: 16
  • Kesto: 95 min
  • Ohjaus: Amanda Kramer
  • Käsikirjoitus: Britt Brown, Amanda Kramer
  • Tuotanto: Amanda Kramer, Benjamin Shearn, Joe Yanick
  • Kuvaus: Josh Ascalon
  • Kieli: englanti
  • Mukana: Debbie Harry
  • Formaatti: DCP

Slide Slide Slide

Tieteiskirjailijalegenda William Gibson lanseerasi 1980-luvulla kulttiteoksissaan käsitteen ”kyberavaruus”, jolla kuvasi virtuaalimaisemia. Scifi-elokuvissa pureuduttiin samaan aikaan tietokoneiden sekä tietoverkkojen mahdollisuuksiin ja uhkiin.

So Unreal tarjoaa retrofuturistisen pulahduksen menneeseen teknoestetiikkaan. Dokumentti esittelee kiitettävän kattavan joukon scifi-elokuvan toisinaan väärinymmärrettyjä teoksia 1980-luvulta 2000-luvun alkuun ja pureutuu niiden sielunmaisemaan. Tarkastelussa on elokuvien tapa hahmotella tulevaisuuden vastakulttuureja ja vastarintaa sekä esitellä uusia kulmia ihmiskäsitykseen. Teos pureutuu myös tieteisvisioiden keinoihin käsitellä pelkoja valvontayhteiskunnan vahvistumisesta, kulutuskulttuurin kiihtymisestä ja massatuhosta.

Runsaista elokuvaesimerkeistä keskeisimmiksi kohoavat vastakulttuurikuvauksena ikoniseen asemaan nostettu The Matrix jatko-osineen, houreisella tavalla ihmisen ja teollisuusjätteen liittoa kuvaavat Tetsuo-elokuvat sekä David Cronenbergin tärkeimmät konelihateokset. Esseemäistä kerrontaa kuljettaa Blondie-yhtyeen Debbie Harryn eteerinen, lähes tekoälymäinen ääni. Käsikirjoittaja Britt Brown on tuttu pop-esseistiikastaan ainakin The Wire -lehtiä pläränneille.

Fiktio- ja musiikkivideo-ohjaajana uraa luonut entinen underground-muusikko Amanda Kramer tekee ensimmäisessä dokumentissaan myös villejä rinnastuksia. Kokemus on ainutlaatuinen, trippailevan kuvaston tarjoama aikaikkuna lähimenneisyyteen hätkähdyttävä. Tuomaroinnin sijaan Kramer näyttää herkullisesti, kuinka nopeasti osa utopioistamme ja painajaisistamme on toteutunut tai on toteutumassa.


”You can’t help but be glued to the film”
– Erin Brady / Film Daze

”Cinephiles and tech fans will savor every second of this”
– Mike McGranaghan / The Aisle Seat

”Has an appealing avant-garde flair that perfectly complements its subject matter”
– Louisa Moore / Screen Zealots

”Revisits classic sci-fi movies and vintage cyberpunk thrillers seeking cautionary clues about our current age of digital dystopia”
– Stephen Dalton / The Film Verdict

”A remarkable philosophical visual essay which delves deep into the psychology of cinema and audiences.”
– Nadine Whitney / Alliance of Women Film Journalists


”A cyberpunk nostalgia trip told in six parts, [director Amanda] Kramer’s historical cultural breakdown is a film analysis portal akin to Morpheus’s red pill.

Keanu fans will be pleased to know that The Matrix (1999) features heavily and, through the body horror of Videodrome (1983) and eXistenZ (1999), the twee stereotypes of Electric Dreams (1984) and big hitters like Terminator 2: Judgement Day (1991), Kramer examines collective fears around virtual reality and AI that have, to some extent, come true. Her fascination with what filmmakers imagined Y2K and its impending century would bring is both astute and exhausting, providing an impressive list of films for the uninitiated. —

Deep fakes, conspiracy and surveillance serve as sub-plots. Hidden in the paranoia of the past is a clue: humanity must prevail. SAG-AFTRA and the Writers’s Guild were right to strike against the use of AI. The future remains unwritten.” 
– Tara Judah / Sight and Sound

Samasta sarjasta